Marsupilamille koti

No niin, nyt tuli tarve tehdä miniä. Ihastuin Katriinan Hannalta tilaamaan Marsupilamiin ja tilasin oman, ihan vain koska se oli mahdollista. Siinä ei ole mitään järkeä, en tarvinnut sitä mihinkään. No harvaa asiaa sitä oikeasti tarvitsee, mutta tämä oli kylä ihan extraa :) siis esimerkiksi lehmää toki tarvitsin :D
Tässä kesän aikana olen huomannut, että minulla on paljon ideoita joita en tee, mutta en ole hylännytkään. Päätelmä oli, että rima on kai liian korkealla tai en vaan jaksa ottaa pitkällistä projektia, kun en osaa päättää että mikä se niistä olisi. Jos maalaan, niin teen tietenkin montaa taulua kerralla, ei niistä muuten mitään tule. Tulee jäykkiä ja kökköjä ja kuolleita, tietenkin, tämä on ollut tiedossa jo vuosia. (Tästä ei saa kukaan ottaa millään tavalla itseensä, jokainen tekee tavallaan ja minä toimin sillä tavalla parhaiten ja silleen on minusta myös mukavinta elää) Siispä miksi minun pitäisi muka tehdä yksi miniprojekti kerrallaan?
Marsupilamin koti tulee ehkä vanhaan Faxerin laatikon kanteen. Se on jonkin eläintarhan osasto. Kävimme Korkeasaaressa kesäretkellä, siellä oli yhdessä käytävässä tuollaista bambuseinää. Bambumateriaali on järviruokoa, punottu paperinarulla. Olen tätä materiaalia aina kieputellut ja ihaillut, mutta vasta nyt sain aikaiseksi sitä kunnolla käyttää, kun kesävieraanikin siitä pitivät. Yhdessä päädyimme siihen, että on se ihan kurantti materiaali :) Voi olla että se kuivuu vähän liian hauraaksi, voisi lakata, mutta enpä taida. Tähän boksiin ajattelin liittää eksootisia kasveja. Ne voi hyvin olla purkeissa, koska tuo ei ole aito viidakko. Sitten jotain marsupilamimaista -hm siitä on kauan kun olen lukenut niitä sarjiksia. Vaikka banaaniterttu, kokiskori, orienttaalisia liljoja (saan varmaan Forssasta hankittua, Katherine) ja itämainen matto, verkkokeinu -jotain semmoista, ehkä.
Tällaiseksi sitä sitten tulee, kun asuu kesän metsässä :)